Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Ekpsressionistiset muotokuvat

 

Teosten lähtökohtana ovat olleet Salon Taiteilijaseuran 40-vuotisjuhlanäyttelyä varten tekemäni kuvitteelliset muotokuvat. Näyttelytilana toimi vuonna 1901 rakennettu, asumaton  puutalo. Töiden kautta halusin ilmentää matkailijakotinakin käytettyyn asumukseen jääneitä, henkisen läsnäolon haaleita muistijälkiä. Persoonien tai universaalien arkkityyppien sijaan kuvaan olemustan tiivistymiä.

 

Maalaukseni kertovat ymmärryksen rajoilla olemisesta. Yleensä muodostamme itse rajat ymmäryksellemme kuvitellessamme tuntevamme jonkun läpikotaisin. Muotoja latistavalla vastavalolla on symbolinen merkitys: tututkin kasvot näyttävät vieraannuttavan metafyysisiltä yksilöiviä ominaispiirteitä häivyttävässä valossa. Tarkkarajaisuudestaan huolimatta ne näyttävät siluettimaisilta varjoilta tuonpuoleisesta, verhotuilta, samanaikaisesti läsnä- ja poissaolevilta. Katse on sumean eteerinen ja syvä, iäisyys hetkellisyydessä projisoituu olemuksen läpi.

 

Englantilaisen taiteen filosofi Edmund Burken mukaan harkittu epäselvyys lisää kuvan vaikutusta, koska taiteessa – kuten luonnossakin – synkät, epävakaat ja sekavat vaikutelmat pystyvät herättämään suurempia tunteita kuin selkeät. Märällä siveltimellä pyyhkäistyt varjot muodostavat iholle omalakisia fragmentteja ja lisäävät arvoituksellisen eloisaa epätarkkuutta. Repaleisten varjojen ja huikean valon kohdatessa harkittu epäselvyys synnyttää kokemuksen aavemaisesti viipyilevästä kauneudesta. Materian tunnun ja painovoiman sijaan laajentuvat ja imeytyvät muodot houkuttelevat syventymään.

 

 

Expressionistic portraits

 

These works are based on imaginary portraits, which I made for exhibition arrenged by Salo Association of Artists. As exhibition space there was an old, unoccupied wooden house, build in 1901. Through these paintings I wanted to reveal spirits remaining in that  house used also as lodging-house and their faltering presence's memory traces. Intead of personalities or universal achetypes, I describe condensations of essences.

 

My painting tell about being within boundaries. Usually we build boundaries at the cost of our understanding when imagine that we know someone thoroughly. Opposing light flattening forms carry a symbolic meaning: faces look estranged metaphysical when shown in light fading sintinctively personal features. Despite clear-cutted, they look silhouette like shadows from afterlife, lining, at the same time present and absent. The expression is foggy, etherial and deep, eternity in a moment project through essence.

 

English philosopher Edmund Burke considered that confusion add impact on picture. In art and life gloomy, unstable and confused impressions are capable of evolving stronger emotions than clear ones. Shadows swept by wet brush form peculiar fragments on skin and add mysteriously lively inaccuracy. When ragged shadows and huge light encounter, considered confusion evolve an experience of haunted, delaying beayty. Intead of material sense and gravitation, extensioned and  absorbed forms tempt to contemplate.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

©2017 Hanna Lamnaouer - suntuubi.com